| Tiedn ett mua miettinyt oot tnn
|
| Sen oudon tunteen huomasin
|
| Kuin silloin kun idit muistavat poikiaan
|
| En ole mitn mit minusta luulet
|
| En edes mit suostun kertomaan
|
| Vain net jlkeni peittneen vuosien patinan
|
| Kun min odotan
|
| Ett lydtk tien mun sydmeeni
|
| Ja vnntk auki ruosteisen portin
|
| Oon etsinyt turhaan m pelastajaa
|
| S olet kulkenut lnteen ja itn
|
| Mutta lydtk tien mun sydmeeni
|
| Ja knntk viel viimeisen kortin
|
| Sen jlkeen et koskaan s palata voi
|
| Vaikka aamulla huomaat, et tunne en mitn
|
| Nuo polut tuhannet, salaisuudet
|
| Sua jossain odottaa, pyyt lhtemn
|
| Ehk olen vain nimetn saari sun kartallasi?
|
| Vaan ehk minulle nytt s voisit
|
| Nuo kaikki ihmeet suuren maailman
|
| Tunnen hetkeni hiljaa pois valuvan
|
| Kun min odotan
|
| Ett lydtk tien mun sydmeeni
|
| Ja vnntk auki ruosteisen portin
|
| Oon etsinyt turhaan m pelastajaa
|
| S olet kulkenut lnteen ja itn
|
| Mutta lydtk tien mun sydmeeni
|
| Ja knntk viel viimeisen kortin
|
| Sen jlkeen et koskaan s palata voi
|
| Vaikka aamulla huomaat, et tunne en mitn
|
| Ja viel auringonlaskun aikaan
|
| idit muistaa poikiaan
|
| Mys sinun silloin sen tuntevan haluan
|
| Sen ett min odotan
|
| Ett lydtk tien mun sydmeeni
|
| Ja vnntk auki ruosteisen portin
|
| Oon etsinyt turhaan m pelastajaa
|
| S olet kulkenut lnteen ja itn
|
| Mutta lydtk tien mun sydmeeni
|
| Ja knntk viel viimeisen kortin
|
| Sen jlkeen et koskaan s palata voi
|
| Vaikket aamulla tunne en mitn
|
| Lydtk tien minun sydmeeni |