Información de la canción En esta página puedes encontrar la letra de la canción Taivaanääreläiset, artista - Cmx. canción del álbum Pedot, en el genero Поп
Fecha de emisión: 31.12.2004
Etiqueta de registro: OY EMI FINLAND
Idioma de la canción: finlandés (Suomi)
Taivaanääreläiset(original) |
Kun olit sanonut mitä sanoit |
kuulin tuhannen oven |
varjoisilla käytävillä vääjäämättä sulkeutuvan. |
Kun olit sanonut mitä sanoit |
näin risteytyväin teiden mutkiin |
lakastuvan tuhannen tienviitan. |
Ja räpäytit vain silmiäsi |
katsoit hetken muualle |
kun sukupolvia kuoli ja kaupungit sortuivat. |
Väistyköön päivät ja kalvetkoon kuut, |
riittäköön rakkaus vain aamuun. |
Sulkekoon kuolema pettäjäin suut, |
en usko rakkauden haamuun, kalpeaan. |
Kun olit sanonut mitä sanoit |
minun sisälläni kuoli joku lapsi, |
joka uskoi loputtomaan maailmaan. |
Kun olit sanonut mitä sanoit |
olin vapaa tänne kulkemaan |
missä jokainen on kohtalonsa kanssa yksinään. |
Siitä päivästä jäi pala hajoavaa taivasta kurkkuusi |
ja otsallesi kuutamosta sirpale, |
siitä päivästä jäi merentumma laine silmäkulmiisi |
ja tuulenpesä asunnoksi kylmyyden. |
Väistyköön päivät ja kalvetkoon kuut, |
riittäköön rakkaus vain aamuun. |
Sulkekoon kuolema pettäjäin suut, |
en usko rakkauden haamuun, kalpeaan. |
(traducción) |
Cuando dijiste lo que dijiste |
Escuché mil puertas |
los pasillos sombreados inevitablemente se cerrarán. |
Cuando dijiste lo que dijiste |
por lo tanto, las curvas de carretera más cruzadas |
marchitando mil señales de tráfico. |
Y solo parpadeaste |
miraste a otra parte por un momento |
cuando las generaciones morían y las ciudades se derrumbaban. |
Que los días se desvíen, y que se vaya la luna, |
que el amor baste solo por la mañana. |
Que la muerte cierre la boca de los engañadores; |
No creo en el fantasma del amor, pálido. |
Cuando dijiste lo que dijiste |
un niño murió dentro de mí, |
que creía en un mundo sin fin. |
Cuando dijiste lo que dijiste |
Yo era libre de ir aquí |
donde cada uno está solo con su destino. |
Desde ese día se te quedó en la garganta un trozo de cielo cayendo |
y en tu frente desde el claro de luna hasta la astilla, |
desde ese dia la ola marinera quedo en las comisuras de tus ojos |
y el parabrisas como un apartamento en el frío. |
Que los días se desvíen, y que se vaya la luna, |
que el amor baste solo por la mañana. |
Que la muerte cierre la boca de los engañadores; |
No creo en el fantasma del amor, pálido. |